Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampaata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa ja meri aulihimmin aarteitansa antaa! Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin, täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin, tääll’ on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin, lempi lämpöisin.
Uusimaalaisten laulu – Uudenmaan maakuntalaulu
Kuvat päivittyvät myöhemmin tarkempine teksteineen, kaikkiin mainittuihin ja muutamaan muuhun tulossa. Porkkalanniemi Uudellamaalta ja Hailuoto Pohjois-Pohjanmaalta toimivat ensimmäisinä lähes valmiina.
Porkkalanniemen virkistysalue
Kirkkonummi
Päivä meren rannalla – siinä Porkkalanniemi tiukasti kiteytettynä. Kuulostaa simppeliltä, mutta on kaikkea muuta. Kaiken ikäisille rakas kohde tarjoaa rantakallioiden lähellä valtavasti tekemistä: lintujen muutot, merilintujen pesintä, kalastus, maisemat, space-out oleilu riippukeinussa, telttailu, auringonlaskut ja -nousut, makkaran paistot, auringonotto, treffit, kavioeläinten bongailu sekä tietenkin myrskyt. Läheisillä saarilla viihtyvät hylkeet myös välillä matkaavat lähemmäs manteretta joten siellä täällä saattaa vilahtaa vakoilevien hylkeiden päitä jotka tulevat ihmettelemään ihmisten puuhia. Nämä otannat käsittävät tietenkin vain sulan maan ajan, siihen lisäksi vielä talviset retkiluistelut laajan meren leikkikentillä tai hiihdot avoimen taivaan alla.
Linlon saari
Kirkkonummi
Linlon vierasvenesataman parkkipaikan sillan taakse piiloutuva Linlon saaren silmiinpistävin piirre minulle on saaren kaunis metsä. Saari on ulkoilulle ja kalastukselle omistettu saarikumpu jossa merkittyjä reittejä ei ole ja polkuja risteilee sekaisin hyvin paljon. Saaren päätyyn asti tulee matkaa vähän alle 1,5 kilometriä ja rantoja myötäileviä polkuja seuraamalla pääsee tekemeään rengasreitin jolloin meri on jatkuvasti toisella puolella, matkaa tulee näin n. 6 kilometriä. Reitin varrella on lukuisia nuotiopaikkoja ja useita valtavia hirsisiä keittokatoksia, kaikki komeilla paikoilla. Keskemmällä puiden lomassa avoimelta mereltä suurien kuusien lävitse siivilöityvä valo on omaa luokkaansa. Eikä kelin edes tarvitse olla kesäisimmässä kunnossaan alueesta nauttiakseen, sijaintiinsa nähden Linlo on äärimmäisen rauhallinen ja sen soppien tutkimiseen runsaan linnuston liverrellessä haluaa palata yhä uudestaan.
Meiko
Kirkkonummi
Kuikan huuto kesäaamussa tai retkiluistimen kaiku jäätä pitkin, Meikojärven pinnalla kirivät äänet osuvat syvälle sieluun vuodenajasta välittämättä. 8 km lenkki järven ympäri on mukavan vaihtelevaa maisemaa ollakseen ”vain” saman järven ympärillä kulkevia polkuja. Sopivana kevät/syysaikana saattaa järven toinen puoli viettää talvea kun toinen on jo/vielä kesässä. Järven tasalta ylös korkealle näköaloja tarjoavalle kalliolle kulkevat polut pistävät tai ehkä jopa vaativat odottamaan mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu.
Sipoonkorven kansallispuisto
Sipoo / Helsinki / Vantaa
Rakentamaton metsäalue pääkaupungin kupeessa on turvasatama monelle eläimelle kuin myös rauhaa kaipaavalle ihmiselle. Alle puolen tunnin päässä Helsingin keskustasta voi päästä hetkeksi tyhjän suon laidalle tai suurten puiden holvikaarien katveeseen rentoutumaan. Useaksi palaksi lohkottu alue ei ole niin yhtenäinen kuin kansallispuistot yleensä vaan pieniä rengasreittejä löytyy sieltä täältä, niistä suosituin alkaa Kuusijärveltä jossa silta kuljettaa pois arjen kiireistä. Itse pidän eniten Byabäckenin ja Fallträskin alueesta joiden taukopaikat saivatkin vielä kasvojen kohotuksen ja enemmän tilaa parisen vuotta sitten.
Lemmenlaakso
Järvenpää
Jokivartta kulkeva luontopolku liikkuu hiekkapenkereisen joen ja tiiviin lehtomaisesta vanhaksi kuusikoksi muuttuvan metsän välissä. Keväällä lintujen laulu ei loppua näe ja syksyllä sieniä jahdataan kilpaa polkujen laidoilla. Ympäri vuoden suosittu laavu vetää myös väkeä tulistelemaan vaikkakin väkimäärät vähenevät erittäin rajusti kesäkelien hiivuttua. Hieman syrjässä alueen pohjoisella puolella on Haarajoen vanha mylly ja sen pato jotka ovat nähneet alueen kasvun 1700-luvulta asti.
Haukkavuori
Kerava
Haukkavuoren luontopolku on sekoitus erilaisia maastotyyppejä synkästä kuusimetsästä kirkkaan vihreisiin lehtopolkuihin. Perintömetsänä alueella ei tehdä hoitotöitä joten kaatuneet puut sammaloituvat ja käävittyvät paikoilleen tarkoittaen kaunista ryteikköä polun vieressä ja paikoin polulla. Samasta syystä alueella on runsaan vaihteleva lintu-, kasvi-, lepakko- ja hyönteislajikirjo.
Itse ”haukkavuori” on korkeahko kallionnypykkä jossa on mukava istuskella evästelemässä ja kahvittelemassa (eväät valmiiksi, alueella aina tulentekokielto.) Moottoritien ja vanhan Lahdentien melu kantautuu koko alueelle päiväseltään mutta kun kyseessä kuitenkin on tiheämmän kaupungin laitamilla oleva alue niin muuta ei oikein voi odottaakaan.
Alueella usein liikutaan paljon vain isommilla poluilla joten valitsemalla vähän pienemmän polun saa olla aika rauhassa tyhjentämässä termosta ja vaikka lukemassa.
Laukkosken luontopolku
Pornainen
Vaikka tämän luontopolun lenkille ei pituutta paljoa tule, pitää se sisällään paljon nähtävää. Lyhyellä matkalla vaihtelevat polut johdattavat heti alkuun päätähden eli Laukkosken luokse ja sen reunustaa syvemmälle metsään ja sieltä ylös korkeille kallioille näkymiä ihailemaan. Reitin varrelle osuu niin hiidenkirnua, vanhoja myllykiviä kosken rannalla ja suuria siirtolohkareita.
Pitkäkoski
Helsinki – Kuninkaantammentie
Lyhyestä luontopolun osuudesta aina Helsingin keskuspuistoon ulottuvine ulkoilureitteineen Pitkäkoski tarjoaa monenlaisia yhdistelmiä tutustua luontoon lenkkeillen tai hiihtäen. 1,5 kilometrin mittainen edestakainen luontopolku Pitkäkosken pitkän kosken (osaatko arvata mistä paikan nimi tulee?) vierellä on erinomainen kohde varsinkin aamulla kun usva nousee leveästi virtaavasta joesta aamuauringon kauniissa valossa. Kosken molemmin puolin on useita terassitasanteita tauon viettämiseen solinan säestämänä. Luontopolun vastakkaiselta puolelta koskea voi poiketa kohti Paloheinän juoksuportaita/hiihtotunnelia tai Haltialan kartanon peltoja. Yhdistelmiä on monenlaisia ja polut hyväkuntoisia.
Nuuksion kansallispuisto
Espoo/Vihti
Kovin parjatun kansallispuiston maine jonossa kulkevine turisteineen ja täpötäysine pakaaseineen taukopaikkaa kohti tallustavien pesäpaikkana kertoo varmaan kaiken tarvittavan Nuuksiosta. Nimittäin sen että paikka on erinomainen ja upean vetovoimainen luontokohde pääkaupunkiseudun kupeessa. Sen suurten metsien holvistot ja ravintoa tarjoava varvikko lumoaa ulkomaalaiset turistit perin pohjin luontoelämämyksellä ja rauhalla jotka ei välttämättä olisi heidän kotimaassaan ollenkaan mahdollisia. Eikä ruuhkasta ole yleensä ollut tietoakaan kun olen linturetkillä käynyt, aamulla aikaiseen polut odottavat hiljaisina kunnes kaakkurit ja kuikat aloittavat maagisen aamun avauksensa.
Paavolan tammi
Lohja
Nimeään kantavan luontopolun jalopuiden lävitse kiemurtelevan polun päässä sijaitsee pieni aukea jolla sijaitsee lukuisten asukkaiden ylväs koti – Paavolan tammi. Päälle 300-vuotias (nuorukainen vielä mahdolliseen ikään nähden) puu näyttää jykevältä ja vahvalta, eikä ihme kun sen ympärysmitta on 470cm. Kiemurtelevat reiden, osa useammankin reiden, paksuiset oksat kannattelevat monenlaista kasvustoa ja eliöitä jotka ovat löytäneet kodin sen kaarnan raoista tai sammalen kätköistä.
Ympärystöstä on kaadettu pienellä säteellä kuusia pois jotta tammi saisi enemmän valoa sekä vettä ja liikkumista myös on ohjattu pitkoksille ja syrjemmälle jotta puuta pääsee hyvin ihailemaan kuluttamatta juuria ja kasvustoa.
Karnaistenkorpi
Lohja
Monella tavalla mielenkiintoinen luontopolku suurella kalliokukkulalla Turun moottoritien yläpuolella. Matkaa parkkipaikalta kierroksen ympäri ja takaisin taitaa tulla vain n. 5 km mutta jos kaikkea erikoista jää ihastelemaan niin päivän aikana ei tahdo ehtiä lenkkiä tekemään, nimim. ”Kokemusta on.”
Kallion jakaman alueen eripuolilla vallitsee kasvustojen muovaamat aivan omanlaisensa ilmastot ja sen sekä sulamisvesien virtauksien johdosta puusto ja kasvusto eroaa toisistaan pohjois- ja eteläpuolella.
Alueen laidoilla olevien lampien rannoilla on mukavat laavut (toinen kylläkin kokenut hiukan ilkivaltaa) ja metsän luonnontilaisuuden rauha kallion läpi louhittuun ja alapuolella kulkevaan moottoritiehen verrattuna on mieltä järisyttävä.
Karkalin luonnonpuisto
Lohja
Yksi näyttävimmistä lehtoalueistamme. Vaikka kesäiset polut kaartuvien lehtipuiden alla ovat mainintansa ansainneet, on Karkalin kauneus varsinkin keväällä aivan omaa luokkaansa. Tuhannet – kymmenet tuhannet- vuokot koristelevat kukkien polun varsia ja kumpuilevia rinteitä niin kauniisti että selän kääntäminen sille tuntuisi ihan rikokselta.
Tämä Lohjanjärveen työntyvä Karkalinniemi on koti monelle vähälukuiselle kasville ja sen eliöstössä on harvinaisuuksia jopa koko Euroopan mittakaavaan suhteutettuna. Mutta kun on vuokkojen aika, ei silmä pysty harhaillessaan muuta näkemään kuin vuokkoja, vuokkoja, vuokkoja.
Torholan luola
Lohja
Karkalin luonnonpuistoon johtavan tien varrella sijaitsee Torholan karstiluola. Veden kalkkikiveen syövyttämässä onkalossa pääsee laskeutumaan 12 metriä suuaukkoa syvemmälle.
Heti suuaukon jälkeen on suurempi ’sali’ jonne vielä päivänvalo hieman yltää ja jossa mahtuu kävellen etenemään ihan perälle asti. Salin nurkassa sijaitsee kaivomainen kolo johon pudottautumalla (n.1-1,5metriä) siirtyy pilkkopimeisiin onkaloihin jotka johtavat ns. Torholan kellariin jonka lämpötila pysyy samana kesät talvet. Kellarissa mahtuu nelisen ihmistä kyyristelemään, mutta sinne pääsy vaatii kuitenkin jo aikamoista ryömimistä ja pujottelua enkä välttämättä paikkaa suosittele yksinään tutkittavaksi jos kärsii jonkinasteisesta kammosta ahtaita paikkoja kohtaan.
suomenojan lintualtaat
Espoo
Ravinteikkaassa pienessä altaassa meren rannalla viihtyy lukuisat vesilinnut ja saapuvat/lähtevät muuttajat levähtävät matkoillaan sen ympäristössä. Helppo paikka kuvailla sekä bongailla harvinaisempia lintuja ja ruuhkaisimpina kausina sen kyllä huomaakin väen määrässä. Alueella viihtyy myös paljon pienempiä nisäkkäitä joista kauriit runsaslukuisimpia ja liito-orava erikoisimpia. ”Tuoksut” jätteidenkäsittelylaitoksen kyljessä voivat joskus olla kovin voimakkaita mutta se on pienehkö hinta näin ainutlaatuisesta alueesta.
vanhankaupunginlahti / viikki
Helsinki
Luonnonsuojelualue Helsingin ytimessä joka vetää puoleensa kaikenlaisia harrastajia. Viikki on sulatusuuni jossa ulkoilevat lenkkeilijät, pyöräilijät, kalastajat, lintubongarit sekä -kuvaajat ja koiran ulkoiluttajat näin isoimpina ryhminä. Alueella ei ole mitenkään erikoista että jokin lintuharvinaisuus pysähtyy juuri nimenomaan Vanhankaupunginlahdelle ja useat muuten linnuista kiinnostumattomatkin kantavat kiikareita mukanaan kävelylenkeillä. Ja mitä enemmän alkaa näkymään kaukoputkia ja teleobjektiiveja niin sitä varmemmin jotain erikoista onkin löydettävissä. Kiintoisaa alueella on myös sen laaja Arboretum, puulajipuisto jossa on lukuisia lajeja joita ei muuten maassamme kasva.
Suositeltava paikka tutustuttavaksi jos haluaa nähdä pääkaupungin luonnonsuojelulliset kasvot.
Emäsalo
Porvoo
Vaarlahti on pieni kallioinen niemenkärki Porvoossa Emäsalon luotsiaseman ja rannikkolinnakkeen kyljessä. Helposti saavutettavat rantakalliot (joskin voivat olla kovin liukkaita) ja viralliselta parkkipaikalta pääsee suoraan nuotiopaikan sekä suojaisan grillikatoksen luokse. Jälkimmäinen varsinkin on mukava suoja kovilla keleillä tai yötä vietetyn majoittumisen jälkeisenä aamuna lämmittelyyn. Keskeltä ranta-alueen polku suuntautuu idässä Fågeluddin pienen saarekkeen suuntaan ja lännen puolella taas korkeita kallioita kohti. Tyynenä päivänä aaltojen liplattelun kuuntelu ja kaukana horisontissa leijuvien saarien katselu on niin mukavan rauhoittavaa ja myrskyisenä päivänä voimakkaat tyrskyt taas ovat niin kovin energisoivia.
laajalahden luonnonsuojelualue
Espoo
Laajalahti on Viikin lisäksi toinen pääkaupunkiseudun suurista lintukosteikkoalueista. Polku kulkee lahden rantakaislojen viertä ja päädyssä odottaa lintutorni luontopolkuineen Villa Elfvikin luona ja toisessa päädyssä on Maarin torni jota myös ”linnoitukseksi” kutsutaan. Syy jälkimmäiseen selviää aika nopeasti tornin koon nähdessään. Villa Elfvikin luona kulkee myös viehättävät leveät pitkokset rantakaislikon keskellä ja näillä pitkoksilla onkin erinomaiset mahdollisuudet nähdä ja kuvata viiksitimaleita kun aika on otollinen.
tuusulanjärvi
Keski-Uudenmaan alueen keskiössä oleva järvi ja sen ympäristö on monella tavalla suosittua seutua liikkumiselle kesällä ja talvella. 8 kilometriä pitkällä järvellä on erinomaiset mahdollisuudet meloskella tai soudella joko omalla tai vuokravälineellä ja talvella taas jäällä ylläpidetään retkiluisteluun ja hiihtoon sopivia ratoja. Rannoilta löytyy taas lintujen tarkkailuun useita torneja sekä niemenkärkiä ja järven ympäri kiertää suosittu kävely- ja pyörätie (n.20km) jolta ei harrastajia puutu.
Metsistä huipuille 