Revontulta sen talvinen taivas luo,kun pakkanen parhaana räiskää,ja tunturilaaksojen vuolas vuo,se kallioseinihin läiskää.Niin mieltäni nostaa ja juhlistaatämä kymmenen, kymmenen virran maa!
Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon ja viettänyt yötöntä yötä.Ja vaipuen vienohon haaveiluun vain katsonut Luojan työtä.En tenhoas tuota voi unhottaa,oi kymmenen, kymmenen virran maa!
Kymmenen virran maa – Lapin maakuntalaulu
Kuvat päivittyvät myöhemmin tarkempine teksteineen, kaikkiin mainittuihin ja muutamaan muuhun tulossa. Porkkalanniemi Uudeltamaalta ja Hailuoto Pohjois-Pohjanmaalta toimivat ensimmäisinä lähes valmiina.
Itäinen lappi
lemmenjoen kansallispuisto
Joenkielisen kierros (n. 16km) Lemmenjoella on kuin elokuvan traileri joka antaa esimakua siitä mitä joen toisella puolella odottava erämaa voi tarjota.
Suosittelen kiertämään tuon reitin myötäpäivään, näin nousu tapahtuu hiljalleen ensin Stuorravárrin yli jatkaen kauniiden puukujien ohitse ja välkehtiviä laskupuroja myötäillen sekä ylitellen. Mutta todellinen ilon kirvoittaja löytyykin kun nousee Joenkielisen niskan takaa ja kiertää toiselle puolelle mistä lasku takaisin alkaa. Yhtäkkiä lähes kulman takaa aukeaa eteen tuo kaunis jokilaakso jota katsellen on ilo laskeutua.
ellin polku
Utsjoki
Utsjoelta muutama kilometri Karigasniemen suuntaan Tenon vartta löytyy lyhyehkö Ellin polku. Polku kulkee pitkin kaunista jäkäläistä havumetsää hiekkaisella pohjalla johtaen lopulta isoon laaksoon joka on aikoinaan ollut meren pohjaa. Pohjalta löytyy kota jossa voi taukoilla. Helppoa maastoa liikkumiseen laakson reunalle asti josta komea näkymä.
kirkkotuvat
Utsjoki
Välimaan tila
Utsjoki
1858 rakennettu saamelaistila on ollut asuttuna 1970-luvun alkuun saakka. Paikalla kuitenkin on asuttu jo ainakin 1600-luvulta alkaen, mahdollisesti aiemminkin ja siellä majailtu paljon pyyntiin mennessä. Uskoisin Tenon pitäneen hyvää huolta asukkaistaan sekä ravinnollisesti että liikuntaväylänä. Varmasti myös pakko ollutkin pitää, koillisen kulman karut olosuhteet Tenon varressa ovat varmasti olleet kaukana romanttisesta elämästä pienessä tönössä. Viljelyä ei pysty harrastamaan joten kalastus ja karjanhoito ovat olleet ainoita keinoja selvitä.
Kauniit rakennukset istuvat Tenon laakson maisemaan upeasti, varsinkin lauhan kasvaessa katoilla.
Skaidijärven kierros / kota
Pulmanki
…
Pulmanki
Pulmanki, Nuorgam
…
pielpajärven erämaakirkko
Inari
Alkujaan vuonna 1760 rakennettu ristikirkko sijaitsee n. 5km pituisen vanhan ja kuluneen polun päässä, kaikkineen n. 10 km päässä Inarin kylästä. Polkua pitkin kyllä pääsee mutta se on huonokuntoinen.
Mitoiltaan se on vain 11,75 x 11,46 metriä ja sen ristiholvien pituus määräytyi sen mukaan miten porot jaksoivat vetää hirsiä kivikoiden läpi kirkolle. Hirsien päät veistettiin kaareviksi kuten sukset, siihen porattiin reikä josta raippa vedettiin läpi ja sopivan kokoinen hirsi laitettiin porohärän vedettäväksi.
Kirkko on useampaan kertaan korjattu rapistumisen partaalta ja nykyään sillä on taas käyttöä juhannuskirkkona ja monien halukkaiden vihkikirkkona.
otsamotunturi
Inari
Inarin ja ympäröivän maiseman tähystyspaikkana Otsamolta (418m) aukeaa laajat näkymät ympäristöön, lähistöllä kun ei varsinaisesti ole mitään näkymiä estämässä. Päinvastoin, idän puolella oleva Inarinjärvikin kun jatkuu aikalailla loputtomiin.
Yleisimmin käytetty reitti on Inarista huipulle (n. 9km/suunta) ja samaa tietä takaisin.
Takakautta menevä reitti on kävelyn osuudelta mielestäni helpompi, mutta tie on hyvin huonossa kunnossa ja sulamisvedet olivat huuhtoneet paloja siitä pois.
Pidempi reitti Inarin kautta on kylläkin hienompi ja koostuu nätistä mäntymetsästä joka hiljalleen muuntuu tunturikoivujen havinaksi. Tämän reitin varrella on myös laavuja ja paikoin se myötäilee leveää Juutuanjokea jonka mittavien vesimassojen solina on miellyttävää kuunneltavaa polkua seuraillessa.
Ailigas-tunturi
Utsjoki
Jäniskoski
Inari
Juutuanjoen voimakas koski jonka läheiseltä p-paikalta kulkee esteetön polku kosken ylittävälle sillalle.
nellimin uittoränni
Pienen sievän Nellimin erämaakylän takana sijaitsee pala entisöityä historiaa. Se sijaitsee aivan rajavyöhykkeellä mutta sinne kulkevaa tietä pitkin saa kuitenkin kulkea rännin vieressä olevalle laavulle ja tuvalle.
Vuosien 1929-32 välillä käytössä olleen rännin kautta on juoksutettu tukkeja kohti lopullista kohdettaan, Jäämeren rantaa. Päätalonsa lukeneet tietävätkin kuinka isossa roolissa tukinuitto on alueella ollut, mutta sen merkitys ulottuu laajalle ja syvälle koko maamme juurille. Ilman metsätyötä ja -työläisiä olisi vaikea kuvitella minkälaisessa maassa eläisimme.
Rännin vieressä oleva hirsitupa on myös komeaa katseltavaa. Ilmeisesti kokonaan käsin tehty (no ehkä myös käsityökaluja käytetty ehheh 🙃) tupa saa ihastelemaan käsin kuorittuja ja hyvin tiukasti salvottujen hirsien liitoksia sekä koruttomia lavereita ja huonekaluja.
eteläinen lappi
riisitunturin kansallispuisto
Posio
Maamme eteläisimpiä tuntureita jolta aukeaa laajat näkymät Suomen soille ja saloille, välillä laajalti sinivihreänä ja toiste yhtenäisen valkoisena.
iso-pyhätunturi ja salla
Sallatuntureilta näkymät ulottuvat niin pitkälle kun vain pystyy näkemään. Ympärillä oleva maasto on Suomen puolella sen verran matalampaa että esteitä ei tielle tule. Aurinko paistaakin rinteen poluille kesäyönä niin matalasta alakulmasta että se on kuin ilkikurinen pikkupoika joka kurkkii kuusien hameiden alle.
Tällä sympaattisella ja hiljaisella tunturilla on aina oma lämmin paikkansa mielessäni.
läntinen lappi
ounasjoki
Hetta
Pallas-Yllästunturin pohjoisella puolella oleva Ounasjoki on näyttävä väylä tunturien kupeessa erämaiden halki.
Saanatunturi
Kilpisjärvi
Huipulla olossa on jotain mieltä kutkuttavaa kun olet samalla hetkellä irrallaan muusta maailmasta mutta näet kuitenkin sen liikkeet jossain siellä kaukana alhaalla. Rekat jatkavat matkaansa keinotekoisten rajojen yli, Malla-laiva puksuttaa eteenpäin ja ihmiset liikkuvat kuin muurahaiset Kilpisjärven talojen välissä. Lopulta alkaakin paluumatka takaisin alas jossa katse kääntyy katsomaan huipulle jossa seuraava jo seisoo ihmettelemässä maailman menoa.
Metsistä huipuille 